Ruotsinsalmi

Venäjän ja Ruotsin välisten Ruotsinsalmen meritaistelujen 1788 -1790 jälkeen Venäjän keisarinna Katariina II päätti vuonna 1790 rakennuttaa Kotkansaarelle suuren Ruotsinsalmen laivastotukikohdan. Suurimmillaan linnoituksen asukasmäärä oli yli 10000 henkilöä. Venäläiset valtasivat kuitenkin koko Suomen 1809, mikä pienensi hiljalleen linnakkeen merkitystä.

Ensimmäiset postileimat otettiin Suomessa yleisesti käyttöön vuonna 1812. Leimat olivat yksirivisiä päiväyksettömiä leimoja, joissa paikkakunnan nimi oli kirjoitettu kyrillisin kirjaimin venäjäksi. Ruotsinsalmen linnoitus sai oman leimansa ilmeisesti jo ennen vuotta 1812. Leima on yksi harvinaisimmista kyrillisistä leimoista.

Ruotsinsalmesta Göteborgiin lähetetty kirje, jolla on erittäin selvä Ruotsinsalmi-leima.

Tavallinen leiman laatu on heikompi, kuten seuraavasta kuvasta ilmenee.

Ruotsinsalmen linnoituksesta 30. marraskuuta 1832 Hämeenlinnaan lähetetty kirje, jolla on himmeä Ruotsinsalmi-leima

Postimestareina Ruotsinsalmessa toimivat:

  • Carl Magnus Kjellberg 1808 – 1814
  • Ludvik Henric Lojander 1815 – 1818
  • Carl Gustaf Deck 1819 – 1836.

Komendantin virka Ruotsinsalmen linnoituksessa lakkautettiin vuonna 1836. Tällöin myös postitoimisto lakkautettiin ja Ruotsinsalmi-leima jäi pois käytöstä.

Lähteet: Wikipedia; Gummesson et al: Suomen vanhimmat paikkakuntaleimat. Turku 1974. LAPE, Ranta: Suomen postimestarit 1809 – 1984